Monday, March 3, 2008

Talvipuutarhan tuntua Hupisaarilla



Viimeinkin on talven tuntua myös Oulussa, maaliskuussa! Ehkä sitä kamerallani liioittelinkin, tai nautiskelin siitä. Yllä on mukava kuva Kiikkusaarilta kasvihuoneiden ja kahvilan välistä. Puu on kuvaussuosikkejani, samoin kuin vieressä "kasvava" keloutunut kurilienlehtikuusi. Mutta tässä siis talviasussaan mongolianvaahtera (Acer tataricum ssp. ginnala).




Myös tätä museon edustalla olevaa puuta olen usein kuvannut. Se on saarnivaahtera (Acer negundo). Vaahteran "neniä" roikkuu puussa tälläkin hetkellä. Tarkasti katsoen niitä näkee kuvastakin.

Saarnivaahtera on kasvanut Ainolassa ilmeisesti Åströmien huvilan ajoista alkaen, miltei 150 vuotta siis. Tämä puu taitaa olla ainakin kolmatta sukupolvea. Asiaa nyt tarkastamatta muistelen, että se on istutettu 1950-luvulla. Muisti ei ole parhaita puoliani, mutta enköhän kerran laskenut siitä 11 haaraa. Komea puu, komealla paikalla. - Toinen saarnivaahtera kasvaa museon takapuolella, pohjoisnurkan vaahteraryhmässä, jossa voi tutustua ehkä kaikkiin Oulun puistoissa kasvaviin vaahteroihin (tataari-, mongolian-, metsä-, saarni- ja vuorivaahtera).

2 comments:

LeenaM said...

Aikamoinen aikajana tulee, kun muistelen omia kulkemisiani Ainolan puistossa kasvitenttiä varten ja myös
kevätiltoina käsi kädessä tulevan mieheni kanssa kuusikymmentä luvun alussa.
Vieläköhän sieltä mesimarjan kukkia löytyisi, silloin niitä sieltä löytyi.
Lammassaaressa oli tanssilavakin, jossa kävin viisitoista vuotiaana Oulun serkkujen kanssa ja isältä tietämättä tanssimassa, kylässä kun olin :)
Tuli ihan ikävä noita seutuja, joita katselin sitten Domus Botnican seitsemännnestä kerroksesta kolme vuotta ennen avioitumista.
Viimeksi olen käynyt Oulussa, hetkinen, kuusi vuotta sitten, oli kulunut 40v niistä Hupisaarilla kävelyistä, muistelun paikka, yhdessä käytiin.
Hyvää jatkoa blogillesi ja elämällesi sinänsä!

Lassi said...

Kiitos puistomuistoista, niitä on meillä enemmän ja useammalla kuin uskommekaan.

Kyllä sieltä mesimarjan kukkia vieläkin löytyy, useammastakin paikasta. Vaikkapa kesäteatterin tuntumasta niityn reunoilta.