Meritullin Lohenpyrstö on Oulun erikoisimpia puistoja. Täältä on puutarhamaisuus kaukana, tämä on urbaani tila. Nupukiveys, maan pinnan kasvittomuus, kivikorimuurit, vesipinta ja eräät kasvivalinnat luovat sen tunnelman. Outoa kyllä, 16 säännöllisesti aseteltua jalavaa varjoineen synnyttävät mielikuvan jopa 'metsän siimeksestä'!
Mutta istutettukin luonto on arvaamaton - eräässä luennossaan puiston suunnittelija Tommi Heinonen puhuu 16 kynäjalavasta ja puistoa ympäröivistä puistolehmuksista. Kynäjalavien (Ulmus laevis) joukkoon on pujahtanut taimistossa yksi vuorijalava (Ulmus glabra). Se erottuu joukosta selvästi tummempana, ainakin alkukesästä)! Joitain eroja näkyy oheisesta kuvasta (vasemmalla), mutta vuorijalavan lehdet tuntuvat käteen ennen kaikkea paljon karheammilta. Puistolehmusten joukossa kasvaa ainakin kolmea eri lehmusta, edellisen lisäksi ainakin metsälehmusta ja isolehtilehmusta (puistolehmus onkin alkuperältään näiden risteymä).
Alla on puiston jalavien (vasemmalla) ja lehmusten (oikealla) lehtiä. Alin yksittäinen, karvainen lehti on isolehtilehmuksen. Polvelle asetelluista lehmuksenlehdistä oikeanpuoleinen on metsälehmuksen, vasen taas puistolehmuksen.
Muutama sana polvikuvista. Olen opetellut käyttämään valokuvaajille suunnattua Adobe Photoshop Lightroom -ohjelmaa. Siinä on selkeät, yksinkertaiset ja toimivat työkalut esimerkiksi sävytoonaukseen. Niinpä alapuolella olevista kuvista on harmaannutettu muut kuin vihreät sävyt. Lehtien värit tuntuvat silti toistuvan ihan hyvin eli luonnollisesti!
--
