Härmä, rutto ja mänty

Sattumoisin jouduin Karjasillanpuistoon; piti heti kuvata puut. Yläkuvassa on puiston hrmäpajua, josta jo vuosi sitten aika paljon kirjoitin (tunniste Salix daphnoides alla). Yläkuva kuuluu "munkuviin". Se taas on perhetermi, jolla vaimo kuvaa tiettyä ilmettä naamallani. - Kuva voi olla ongelma monella näytöllä, joko liian tumma tai vaalea. Vähäsävyinen kun on, graafinen. Vastavaloon eivät erotu keltaiset-keltaisenvihreät vuosikasvaimet. Härmäpaju on juuri aloittamassa kukintaansa; kimalainenkin näkyi.



Mäntykin voi olla värikäs harmaassa puistossa. Tämä mänty kuuluu niihin puihin, jotka muistan nuoruudesta. Kouluaikana olin kova käymään työväenopistolla. Kävin kirjallisuuspiirissä ja erilaisia esitelmiä kuulemassa ja konserteissakin. Olin itseäni fiksumpi. Mutta jo silloin tämä mänty oli. Tämä on jollain tapaa ikäänsä nähden pienikasvuinen. Suurena muistan sen. Latva on ilmeisesti katkennut joskus, ja tämä on toinen latvus. - Kaunismuotoinen puu, kuin bonsai.

Alla leskenlehden sukulainen, etelänruttojuuri, aloittamassa kukintaansa Kaupunginojan varrella. Ruttojuuria kasvatetaan peittokasvina suurten lehtiensä takia, kaiketikaan ei kukintojensa.

Oulun härmäpajut 2: Niilontie

Kuva Niilontien härmäpajusta (Salix daphnoides subsp. daphnoides) jäi puuttumaan viimeisestä postista. Yllä yleiskuva, alla maahan pudonneet oksat ja lehdet. Näiden kahden monirunkoisen puun/pensaan historia ei ole tiedossani. Voisi kuvitella, että nämä on haettu läheltä, Äimärautiosta.

Oulun härmäpajut

Äskettäin on ilmestynyt kirja nimeltä "Puiden jäljillä. 400 vuotta dendrologian historiaa". Toimittajakunnassa ensimmäisenä on Henry Väre; Henry on kirjoittanut kirjaan myös luvun Oulun puistojen ja puuvartisten historiasta. Henryn artikkeli on kyllä miltei sama kuin 1996 Puisto-oppaassa ilmestynyt teksti. Tässä välissä eiOulun puistoista ole paljon uutta tietoa ilmaantunut.

Yhtäkaikki, sain tästä artikkelista kimmokkeen julkaista nämä kuvat. Henry nimittäin kertoo artikkelissaan Oulun härmäpajujen tarinaa. Niiden historia Oulussa tunnetaan melko hyvin. Olhavan edustalle haaksirikkoutui 1700-luvun lopulla saksalainen Brauer. Hän suomalaistui, muutti nimensä Lahdenperäksi ja perusti Oulun ensimmäisen kauppapuutarhan. Se sijaitsi nykyisen Lyötynpuiston paikkeilla, minne hän toi 1824 Tukholmasta härmäpajuja (Salix daphnoides subsp. daphnoides).

Yllä on kuva härmäpajun pajunkissoista ja sille tyypillisistä keltaisista versoista. Härmä-nimi selittyy sillä, että sen hiukan vanhemmissa oksissa on kuivana sinipunaista vahamaista "härmää".

Yllä ja alla olevat kuvat ovat samasta pensaasta. Kuvat on otettu hiukan Lyötyn pohjoispuolelta, Karjasillanpuistosta, Oulu-opistoa vastapäätä, lentoon lähtevien joutsenten luota. Siinä kasvaa nelirunkoinen vanha härmäpajupensas. (Härmäpajua on kasvanut myös Nokelantien itäpuolella, kaupunginojan varrella Kajaanintien tuntumassa. Kävin paikalla tänä keväänä, turhaan.)




Houkutus olisi ajatella, että nämä olisivat Löytynpuiston kantaa, mutta nämä ovat kotoisin Hupisaarilta. Hupisaarilta on kasvimuseossa useita näytteitä aikaväliltä 1944-1982. Tätä Hupisaarten kantaa siirrettiin aikanaan kaupungin taimistoon Limingantulliin. Ja täältä taimistosta sitä siirrettiin Kaupunginojan varteen Karjasillalle. Mutta Limingantullissa se kasvaa edelleen, vanhoina suurina pensaina. Kuva näistä pensaista taas on alapuolella. Se on otettu rautatiesillalta. Kuva on tältä keväältä. Paikalla kasvaa yhä myös komeita vannepajuja (Salix dasyclados).



Myös Merikosken voimalaitoksen luona Toivoniemessä kasvaa suuri härmäpajupensas. Senkin kävin tänä keväänä kuvaamassa. Henry Väreen tietojen mukaan (Sorbifolia 2/1992) se taas olisi siirretty paikalle suoraan Ainolasta.



Neljäskin paikka Oulussa on. Heinäpään härmäpaju kasvaa Niilontiellä, entisen kaupparakennuksen päädyssä, puiston puolella. Lähellä on vanhoja hopeasalavia. Mutta kuva on nyt jossain tietokoneen uumenissa, sillä työni keskeytti KAATUMINEN. Koneen.

Jos joku tietää lisää härmäpajuja Oulusta - kiva olisi kuulla! Ja lieköhän Pateniemen Sahantien huurrepaju elossa? En ole nähnyt... Ja Laanilan virkatalon vannepajut? Niistä on muutama vuosi...