Tuesday, July 3, 2007

Lohenpyrstön jalavia ja lehmuksia




Meritullin Lohenpyrstö on Oulun erikoisimpia puistoja. Täältä on puutarhamaisuus kaukana, tämä on urbaani tila. Nupukiveys, maan pinnan kasvittomuus, kivikorimuurit, vesipinta ja eräät kasvivalinnat luovat sen tunnelman. Outoa kyllä, 16 säännöllisesti aseteltua jalavaa varjoineen synnyttävät mielikuvan jopa 'metsän siimeksestä'!

Mutta istutettukin luonto on arvaamaton - eräässä luennossaan puiston suunnittelija Tommi Heinonen puhuu 16 kynäjalavasta ja puistoa ympäröivistä puistolehmuksista. Kynäjalavien (Ulmus laevis) joukkoon on pujahtanut taimistossa yksi vuorijalava (Ulmus glabra). Se erottuu joukosta selvästi tummempana, ainakin alkukesästä)! Joitain eroja näkyy oheisesta kuvasta (vasemmalla), mutta vuorijalavan lehdet tuntuvat käteen ennen kaikkea paljon karheammilta. Puistolehmusten joukossa kasvaa ainakin kolmea eri lehmusta, edellisen lisäksi ainakin metsälehmusta ja isolehtilehmusta (puistolehmus onkin alkuperältään näiden risteymä).

Alla on puiston jalavien (vasemmalla) ja lehmusten (oikealla) lehtiä. Alin yksittäinen, karvainen lehti on isolehtilehmuksen. Polvelle asetelluista lehmuksenlehdistä oikeanpuoleinen on metsälehmuksen, vasen taas puistolehmuksen.

Muutama sana polvikuvista. Olen opetellut käyttämään valokuvaajille suunnattua Adobe Photoshop Lightroom -ohjelmaa. Siinä on selkeät, yksinkertaiset ja toimivat työkalut esimerkiksi sävytoonaukseen. Niinpä alapuolella olevista kuvista on harmaannutettu muut kuin vihreät sävyt. Lehtien värit tuntuvat silti toistuvan ihan hyvin eli luonnollisesti!

















--

6 comments:

Anonymous said...

Asuin parin vuoden ajan puiston reunalla silloin kun puisto oli uusi. Usein noita, blogisi ansiosta nyt jalaviksi tietämiäni puita makuuhuoneen ikkunasta katsellessa, oli huoli niiden hengissä pysymisestä. Juuren ympärillä oleva maapläntti on aika pieni.

Sittemmin yhtenä keväänä niiden lehdet kehittyivät kylmyyden vuoksi kovin vaivalloisesti ja viime kesä taas oli rutikuiva. Hämmästyttävän sitkeitä näyttävät ko. puut kuitenkin olevan ja nythän niissä on jo vähän kokoakin.

Lassi said...

Hei, on aina kiva kuulla kuinka ihmiset seuraavat puistopuidensa kohtaloita. Tuollainen torimainen ympäristö vaatii aivan oman istutustekniikkansa. Puhutaan kantavasta kasvualustasta. Sellaisten rakentaminen Oulussa on harvinaista. Siellä on kerros karkeaa ja hienoa ainesta, hienon aineksen läpi puut juurtuvat maaperään.

Ja kyllä siinä on onnistuttu. Toinen asia mitä muuten puistosta tykätään. Viihdyitkö sinä siellä, vietitkö aikaasi?

Anonymous said...

Istuin siellä muutamia kertoja töistä palatessani tupakalle. Kerran sunnuntaina luin penkillä lehden ja pari kertaa odottelimme penkillä istuen vaimon kanssa taksia. Aika vähän siis varsinaista ajanviettoa.

Kuitenkin puistoa ja sen kehitystä tuli päivittäin seuratuksi. Melkein joka päivä kuljin sen kautta ja joskus tein mutkan nähdäkseni puut. Edelleenkin kuljen joskus Lohenpyrstönpuiston kautta pelkästä mielenkiinnosta puiston puiden kehitystä kohtaan.

Muistelen muuten, että "kansan" suussa Lohenpyrstönpuisto tunnettiin Lohenperseenpuistona. ;)

Lassi said...

Kannattaa ylöspanna tämä nimitys!;)

Anonymous said...

Hei Lassi! Olet tehnyt hienoja huomioita Lohenpyrstön(pers...) puistosta. Olemme lukemattomia kertoja käyneet puiston tilaa tutkimassa mutta ei ole silmään sattunut vuoijalavaa saati lehmusten kirjoa. Täytyy siis mennä asia paikalle toteamaan.
Mitä tulee alkuperäiseen suunnitelmaan, oli tarkoitus että pyrstöä kiertäisi metsälehmusrivistö. En tiedä mistä johtuu puistolehmukseen ja sekaistutukseen vaihto.
On kuitenkin mukava lukea blogistasi huomiota eri puistoista! Kesäterveisin Tommi Heinonen

Lassi said...

Hei, kiitti kommentista. Kai se on aika normaalia, että monista istutuksista tulee monilajisia? Minä etsiskelen puistoista lajeja, ja näkökulma on siten aika rajoittunut. Lehmukset ovat vaikeita, siksi kai ne menevät sekaisin taimistoissakin. Enkä niitä itsekään kunnolla ole jaksanut määrittää, Lohenpyrstöstäkään. Aina kun siellä käväisen, katselen kuitenkin niitä lehmusrivistöjä - ovat aika "eri puusta veistettyjä", eri mallisia puita. Jos haluaa tasaisesti samanlaisia puita, täytyisi kai käyttää tiukasti samaa kantaa. Lehmus voi olla tässä suhteessa ongelma?