Ylikiimingin kunta otti punakoivun logoonsa noin viisi vuotta sitten. Tämän päivän Kalevassa kerrotaan, että logossa on itse asiassa punainen rauduskoivun lehti. Ja niinhän se on. Logon koivunlehti on oikein korostetun kolmiomainen, pitkäsuippuinen ja isohampainen rauduskoivun lehti. Hieskoivun lehti on pyöreämpi, lyhytsuippuinen ja pienihampainen (eikä "toissahainen" eli isojen hampaiden päällä ei ole pieniä hampaita). Tässä on esimerkki punakoivun lehdestä:
Ja tässä Ylikiimingin tervehdys, lainaus kunnan nettisivuilta:
Logon lehti on rauduskoivun lehti, mutta värikään ei ole punakoivun väri. Punakoivun lehti on tummempi, pikemmin punaviinin kuin iloisen punainen.
Suomalaisten mielikuva koivun lehdestä saattaa olla pikemmin raudus- kuin hieskoivun lehti. Rauduskoivun lehti on myös graafisempi, visuaalisesti jännittävämpi. Täällä Oulun seudulla hieskoivu on yleinen jokapaikan puu, raudus pääasiassa puistojen istutuspuu. Hieskoivu on kosteiden metsien, rauduskoivu kuivien kankaiden puu.
Joskus joutuu miettimään kumman puun lehdestä on kyse. Ehkä metsissä on myös risteymiä. Mutta vuosikasvainten tunnustelu voi auttaa: rauduksella on karkeita hartsinystyjä, hieskoivun nuoret oksat ovat pehmeänukkaisia. Mutta punakoivu on hieskoivu, ja punakoivulla on tyypilliset hieskoivun lehdet ja oksat.
En oikeastaan ihmettele, ettei asiaa mietitä mainostoimistossa, mutta miksei sitä ole huomattu Ylikiimingissä? Kyllähän isännät ja vihdantekijät koivunsa tuntevat. Mainostoimistot taas voisivat tarkistaa tällaisen asian vaikka Kasvimuseolta. Siellä on näytteitä kesät talvet.
Mutta keväällä punakoivunkin hiirenkorva ja nuori lehti on vihreä, tai ainakin melkein:
Punakoivu Oulussa
Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha aloitti punakoivun solukkoviljelyn. Siitä tuli pian melko suosittu erikoisuus puutarhoihin ja puistoihin. Nyt sitä on myynnissä pitkin maata. Appikin innostui Hämeessä tekemään siitä mökille puukujannetta, seuranaan verivaahteraa.
Oulussa punakoivua on näyttävimmällä paikalla pääkirjaston edustalla. Ehkä se sopiikin sinne. Tumma puu ei ainakaan minun silmääni istu kun se kasvaa luonnonvihreän keskellä. Rakennettuun ympäristöön se sopii paremmin, mutta ei silloinkaan ehkä isoina, tiheinä ryhminä. Yksittäispuuna sen ongelma taas on harsuus; vaihtelevasti harsuja ovat kaikki koska ovat samaa kloonia. Tässä kuvat kirjastotalolta ja Koskenniemen patsaalta Ainolasta (viime postauksessa tällaisesta kuvakulmasta mainitsin!):
Viime viikolla useampikin ihminen työpaikallani murehti muutaman punakoivun kohtaloa. Sitä on istutettu moottoritie - Pohjantien - varteen useampaankin paikkaan. Nyt moottoritien varsia oli vesottu, ja ainakin Linnanmaan liittymästä työn tohinassa olivat hävinneet myös sinne istutetut punakoivut. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee - vai olikohan ne istutettu väärään paikkaan?
No comments:
Post a Comment