Kiikelin luonnonpuita

Klikatkaa suuremmaksi!

Uudessa Kiikelinpuistossa kasvaa aika monta luonnonpuuta monenlaisten vielä nuorten istutusten lomassa. Tässä kuvassa on neljä eri lajia. Vasemmalta oikealle: raita, taustalla pihlaja, halava ja oikeassa reunassa tuomi. Samaan kuvaan olisi saanut vasemmalta vielä kujasalavan ja oikealta poppelin, mutta tässä on luonnonpuiden siluetit.

Puiden haaroittuminen on jännittävää! Mikähän kaava kuvaisi kutakin puuta, miten ilmaista sanoilla haaroittumisen tyyppi?! Jos nämä olisivat naisia, millaisia? Mikä on suosikkisi? Minun taitaa olla tuo herkkä halava siemenvillaisine tupsuineen.

Klikkaa kuva suuremmaksi - näet haarat paremmin. Olen tähän siluettikuvaan käyttänyt Photoshopin kikkoja, eli suotimia. Etsin keinoja graafisempaan ilmaisuun... en niinkään ns. aitoon luontokuvaan. Haaroittumisen tyyppi on totta!

Peuke viihtyy patiolla

Käveleskelin lauantaina kameran kanssa kaupungilla. Enpä ole aiemmin huomannut tätä isoa puuta ravintola Kaarlenholvin eli Jumprun patiolla. Tämä Pakkahuoneenkadun kävelykatu on kyllä aivan arkinen tuttu; sinne tuodut nuoret pihlajat muistaisin heti.

Puu on siis peuke eli makedonianmänty (Pinus peuce), hyvin saman näköinen kuin siperiansembra. Suurista pitkistä kävyistä sen erottaa heti, muuten joutuu turvautumaan versokarvojen tarkasteluun. Pation peukella näyttää olleen hyvä siemensato, suuremmissakin ryppäissä käpyjä on.

Alla yleiskuva patiosta. Kuvasta käy ymmärrettäväksi, että puuta ei ole kaadettu asiakkaiden auringontarpeen tieltä. Puu peittäisi korkeintaan itäisen aamuauringon. Kovin vähän on keskustassa kunnon puita puistojen ulkopuolella.



Ainolan puistossa on keskustan puistojen suurin makedonianmänty. Se kasvaa Ainolan suuren laakeripoppelin vieressä, ja toinen vastapäisellä reunalla kontortamännyn kanssa. Tietokantani sanoo, että Kiikelin puistosuunnitelmassa niitä on myös. Muistan kyllä nuoret puut rakennusten läheltä puiston eteläreunasta, mutta en ole tullut määrittäneeksi niitä. Puistosuunnitelman mukaan ne ovat siis todennäköisesti makedonianmäntyjä. Tarkistetaan, kun ehditään.

Koska varsinkin nuoret makedonianmännyt ja sembrat ovat samannäköisiä, minulla ei ole oikein kuvaa kuinka paljon makedonianmäntyä Oulussa on. Mutta Balkanin poika pärjännee Oulussa mainiosti.

Lohenpyrstö: harmaata ja hopeaa

Edellisessä kirjoituksessani sanoin, että Lohenpyrstön kasveissa on paljon harmaata ja hopeaa. Kuten kuvista näkyy - myös talvella.

Yllä on Lapin oikea tunturipaju, villapaju (Salix lanata). Sillä on suuret norkot, melkein pyöreät lehdet, paksut oksat. Kuten tammikuun kuvasta näkyy, suuret silmut ovat villakarvaiset ja jo vihreät. Se on miltei kauttaaltaan karvainen.

Tietokanta: Uudehko Oulussa, aika harvinainen. Sisarpuistossa, Kiikelissä, pitäisi puistosuunnitelman mukaan olla, mutta en ole huomannut. Vuoden 1996 Puisto-oppaassa se mainitaan Madetojanpuistosta ja Paratiisisaaresta, mutta miten asia lie. Pitäisi muistaa tarkistaa...




Yllä on lännenhopeapensaan (Elaeagnus commutata) marjoja. Se kestää pohjoisen ilmastoa Tornionlaaksoon asti ja sitä on viljelty Oulussa pitkään. Sen lehdet ovat hopeanharmaat ja marjat luonnonhopeiset - talvellakin, kuten kuvasta näkyy. Oksat ovat hienon punaruskeat. Kukat ovat pienet ja keltaiset mutta - tuoksuvat. "Huoranpensas!" - muistan aina tämän halvan kommentin torpan tytöltä Joutsasta. Ja toisaalta: kerran Karjasillalla kiersin ajoradan kautta, kun jalkakäytävä oli sitä keltaisenaan. Auringonlaskun aikaan.

Oulun puistot tietokanta: Mainitaan Mannerheiminpuiston puistokortissa, joten joskus on ehkä siellä kasvanut. Ei muita tietoja Oulun puistoista.

Puistossa olisi vielä yksi harmaa paju, hietikkopaju, muta taidan kuvata sen keväällä, kukkivana.

Lohenpyrstö: vuorimäntyä ja pensassembraa kivikossa

Tavallisesti Lohenpyrstö kuvataan jalavapihan kulmasta, mutta nyt katse on käännetty pihalta muurin taa karkotettuihin kasveihin. Olen ruvennut puhumaan pihasta; tämä puisto kivisine kenttäkerroksineen mieltyy vähitellen enemmän pihaksi kuin puistoksi.

Yläkuvan etualalla on vuorimäntyä (Pinus mugo), eli kääpiövuorimäntyä lajikenimeltään ehkä 'Pumilio'. Takana, tummemman vihreä, on pensassembraa (Pinus pumila), luultavasti sekin lajikkeeltaan "kääpiöpensassembraa". Takana kuvan keskellä on kuitenkin yksi hujoppi - ehkäpä taimien joukkoon on livahtanut puumaista siperian- tai peräti alppisembraa.

Vuorimänty on Oulussa melko tuttu näky ja pitkään viljelty. Kääpiölajikkeita näkee kyllä vähemmän. Komeita kauas näkyviä vuorimäntykasvustoja on Linnansaaren vallia vasten ja näköalatasanteen luona.

Tietokannan mukaan: Vuorimäntyä kasvaa Lohenpyrstön ja Linnansaaren lisäksi Paratiisisaarella ja Madetojanpuistossa. Viime mainittuun istutuksia on juuri uusittu. - Alla kuva 20.1.2008, kääpiövuorimäntyä, kuvassa liikaa talven tuntua!




Alla on pensassembraa. Se on tummemman vihreää ja tuuheampaa, koska pitempiä neulasia on yhdessä nipussa viisi. Vuorimänty on kaksineulasmänty. Sembrojen ja mäntyjen lisäksi puiston pensaissa ei olekaan muuta vihreää. Muut pensaat ovat näet harmaan- tai hopeanvihreitä. Sävy voi olla hyvinkin tarkkaan tähän kivikylään harkittua, arkkitehtoonista. Nämä muurit ja istutukset kyllä "pelastavat" puiston varsinkin talvella. Ilman niitä olisi vain torimainen tasanne ja puuruudut.



Tietokannan mukaan: Penasassembraa ei ole tiedossani muista Oulun keskustan puistoista. Onkohan muualla - vinkatkaa! Kasvitieteellisessä puutarhassa pensassembraa kyllä on, ihan jo Romeon ja Julian sisäänkäynninkin reunalla.

Pentti Alangon mukaan vuorimänty on Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristokasvi kun taas pensassembraa kasvaa laajalti Itä- ja Koillis-Aasiassa. "Se kasvaa /--/ lumirajan tuntumassa hyvin karuilla ja kivikkoisilla paikoilla". Karuilla ja kivikkoisilla - niin kuin tässä puistossa! Ja lumirajakin sattui kuvatessa olemaan juuri Oulussa.

Lähde: Alanko-Lagerström, Havupuut ja -pensaat puutarhassa, 2006

Puistoblogi jatkuu...tietokannalla...

... eli talvilomat on vietetty. Kaksi kuukautta meni lomilla, flunssassa ja muuten puuhastellessa Oulun puistojen kanssa. Naputtelin tietoja Oulun puistokasveista Access-tietokantaan. Siellä on nyt omat havainnot, Henry Väreen 1996 Puisto-oppaan tiedot, Oulun kaupungin ns. puistokorttien ja useiden puistosuunnitelmien tiedot. Tietoja on yhteensä 30 Oulun puistosta. Taustalla on myös Oulun kaupungille tekeillä oleva kirja Oulun puistoista, olen siinä yhtenä mukana.

Tietokannassani on nyt noin 1400 tietuetta eli lajihavaintoa. Lajeja tai tarkemmin sanoen taksoneita (alalajeja, viljelylajikkeita) on 239. Henry Väreen Puisto-oppaassa vastaava määrä oli 178. Uusia lajeja ei ole tullut 51:tä, sillä otin nyt mukaan myös Suomen luonnonpuut- ja pensaat, rauduskoivut, tuomet, pihlajat jne. Niitä on myös istutettu puistoihin, toisaalta niitä myös jätetään uusiin puistoihin (esimerkiksi Kiikeliin). Mutta voisi niitä suosiakin. Uusimpia koristepensaita Oulun puistoissa on esimerkiksi lamohietakirsikka (Prunus pumila var. depressa) Hupisaarten kalatien istutuksissa. Se on niin matala maanpeittokasvi ettei sitä heti puuvartiseksi uskoisi.

Taidan tehdä tästä tänä vuonna oikein laajan Oulun puistoja esittelevät blogin... Jospa osaisin jossain vaiheessa laittaa tietokannan myös nettiin. Se voi jädä pelkäksi ajatukseksi mutta katsotaan.