Kävin kasvitieteellisen puutarhan lammella, ruijanesikkopaikalla, ja hämmstykseni oli suuri, kun paikalle tuli oudosti käyttäytyvä korento. Se lenteli maan pinnassa nopein, nykivin vedoin, ikään kuin hyppien hiekan päällä. Ulkona oli kylmää, kymmenen astetta, tuuli pohjoisessa ja välillä vihmoi ohuelti vettä.
Korento lensi pää edellä hiekkaan ja kiesahti niin ettei silmäni erottanut mitä se teki. Hiekka nöytti syöksypaikoilla tummemmilta, kynnetyltä! Vasta valokuvista selvisi, miten liike loppui nopeaan käännökseen ja munintaan. - Yläkuvassa korennon pommittamat paikat näyttävät tummemmilta.
Ehkäpä tässä on kyseessä välkekorento niin kuin edellisessäkin postauksessa. Nyt siis naaras. Olisin onnellinen, jos joku korentoja tunteva vahvistaisi tai kumoaisi!
Tässä kuvassa korento syöksyy päin maata - valmistelee muninnan maaperän. Munanasetin on jännittynyt ylöspäin kuin iskuun.
Ja tässä kuvassa se on juuri muninut. Ja uskokaa tai älkää, olen näkevinäni, että muna on osunut ruijanesikon lehdelle. Jos näin on, tämä on ainakin ainutkertainen kuvasarja; tuskin kukaan on sattunut kuvaamaan samaa.
Mutta loppuun sopii kuva myös ruijanesikosta. Kävin tämän kuvaamassa Haukiputaan rannoilta, edellisenä päivänä. Puutarhalla ruijanesikko on lopettanut kukintansa, mutta merenrannoilta löytyy vielä muutamia. Kuvan esikko on hätää kärsimässä tupassaramättäiden väleissä.
No comments:
Post a Comment