Potnapekkojen aikaa!

Potnapekat ovat nousseet virrasta. Helpoimmin niitä tapaa kai Tuirasta ja Hupisaarilta Oulujoen rannoilta, Patosillan tienoilta. Niitä on varmaan näkynyt jo viikon päivät, yleensäkin ne ilmaantuvat kun maalla on vielä enemmän lunta kuin pälviä, ja joessa jonkin verran jäätä. Jäälauttojen rakosista niitä kiipeilee pintaan. Huonot lentäjät räpistelevät ensimmäisille kiville ja kaiteille paistattelemaan. Parhaaseen parveiluaikaan niitä oikein vilisee.

Potnapekkojen eli hankikorrien parveilu on Oulussa kevään merkki, perinne, vaikkei sen ympärille festivaaleja tai tapahtumia vielä rakennetakaan. Taitaa Hullut Päivät viedä huomion!

Kuva on kaksoisvalotus - kyykystä on vuorotellen tarkennettu potnapekkaan ja taustaan ja sitten tietokoneella yhdistetty kaksi kuvaa. Sainpahan näin korennon ja mattolaiturit samaan kuvaan. Jota tele vielä puskee kasaan niin että suuri jokemme näyttää melkein - ojalta.

Mutta tässä siis tämän vuoden korrikuva, kuvattu 30.3.2007.

The early stoneflies (Taeniopteryx nebulosa) of the River Oulu are the most important harbinger of spring in Oulu. The swarming of the stoneflies is usually in April, now it began alredy in March. The local name for Taeniopteryx nebulosa is potnapekka.

Huurrepaju ja siperiankärhö

Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäinen valkoisiin pukeutuva paju on härmäpaju (Salix daphnoides). Se on aika kookas paju, jopa pieni puu, ja sen pajunkissat ovat suuria ja tuuheita. Se ei ole luonnossa kasvavia pajujamme, mutta sitä on viljelty muuallakin Oulussa, niukasti tosin. Vanhoja pensaita - pieniä puita löytää viljelyjäänteinä mm. Laanilasta, Nuottasaaresta ja Nokelan liikenneympyrän vierestä. Härmäpajua on kahta alalajia, joista toista kutsutaan huurrepajuksi (subsp. acutifolia). Ilmeisesti kumpaakin voi löytää Oulusta. Härmäpaju kukkii aikaisin, ja sen kukinnoilta tulee löytämään kärpäsiä ja esimerkiksi ensimmäisiä nokkosperhosia ja kimalaisia.

Osa kasveista valmistautuu jo kukkimaan, osa ei ole vielä edes siementänyt. Siperiankärhö (Clematis alpina subsp. sibirica) säästelee hienoja höyhenmäisiä siemenhahtuviaan näköjään pitkälle kevääseen. Kyseessä on itäinen laji, joten se on sopeutunut pitkiin talviin. Suomessa sillä on kolme luonnonkasvupaikkaa aivan eri puolilla maata. Viljelyssä sitä on melko yleisesti.

Aikainen kevät - Early spring in the Botanical Gardens

Yliopiston Kasvitieteellinen puutarha on edelleen lumen peitossa. Lumi kuitenkin sulaa jo vauhdilla - ensimmäisenä näköjään Pohjois-Amerikan osastolta. Näillä kukkuloilla kasvaa mm. monivuotisia varpuja, lapinvuokkoa, riekonmarjaa, sianpuolukkaa. Siis niitä Suomenkin tuntureille tuttuja lajeja. Monet varvut ovat vielä ruskeita, mutta sammalet vihertävät jo - kuten toisen kuvan jäänreunan lämpimässä mikroilmastossa. Onkohan tuo suomumainen kasvi jokin maksaruoho ... asia jää toistaiseksi arvoitukseksi.

Lumen sulamistilanne: katso Suomen ympäristökeskuksen kartta ( = Baltic region snow map) joka on lisätty tähän 27.3.2007 - kuvistani huolimatta alamme olla sulan maan reunalla!



Early spring in the Botanical Gardens - usually March belongs to the winter season. In the southern Finland all snow has melted away, in Oulu there is still a lot. Warm places are however naked, like the North American hills of the Botanical Gardens.

Kuin linnut langalla - Aidataanko Kiikeli?!

Oulussa on keskusteltu pitkin talvea tulevasta keväästä - miten nuoriso saadaan pois viettämästä iltaa Kiikelissä. Kiikelissä ja sen vieressä Meritullissa on kai tällä hetkellä kaupungin korkeimmat neliöhinnat mutta levottomat viikonloput... Kiikelin puisto on teatteria vastapäätä. Kuluva viikonloppu on ollut Oulussakin lämmin ja aurinkoinen, mutta puistoissa on vielä lunta. Kiikelin ikkunoista seurattaneen miten nuoret ovat nyt ryhmittyneet teatterin seinustalle kuin muuttolinnut sähkölangalle - täältä tullaan.

Puistot ovat nykyään suosittuja. Kiikeli on oma lukunsa, mutta myös Hupisaarilla on kesäisin paljon erilaista ei-ohjattua toimintaa, ajantappoa ja piknikkiä.

Kiikeliin portinvartijat?

Luin päivän Kalevan vasta kirjoitettuani tuon. Siinä kerrotaan, että asukkaat, poliisi ja kaupunki ovat laatineet ehdotuksen , jossa sillat suljettaisiin kesäöinä portilla ja vartijoilla. Vartijat päästäisivät asialliset kulkijat sisään ja ulos kello aamuneljään asti. Tämä olisi Oulun ensimmäinen suljettu yksityispuisto! - Kalevan juttu

In the photo you see a lot of young people sunbathing along the theatre. In the press there is going a conversation about the youth drinking in the summer nights in the park of Kiikeli. Kiikeli is just across, and the young are just waiting that the snow melts away... Maybe there will be gate and gatekeepers on the bridge of Kiikeli...

Oka-, musta- ja kiinankuusi - Picea pungens, mariana, asperata

Muutamia Oulun kuusia! Linnansaaressa, Oulun linnan vieressä kasvaa okakuusien (Picea pungens) ryhmä. Niiden neulaset ovat pitkiä, jäykkiä ja sinertäviä. Myös käpy on aika helppo tuntea, sillä sen suomut ovat pehmeitä ja poimuisia. Seuraava kuva, alhaalla vasemmalla on otettu samoilta sijoilta, Tuiraan päin. Kanavan rannalla on mustakuusien (Picea mariana) ryhmä. Mustakuusien kävyt ovat paljon edellistä pienempiä, ja niitä on tiheässä, yleensä enemmän aivan latvassa. Kävyt ovat vain kolmesenttisiä. Myös sen neulaset ovat lyhyempiä kuin okakuusella. Vertailkaapa kulkiessanne niin kuusetkin lakkaavat olemassa kuusia vain...

Kolmas kuva on Hupisaarilta, Kiikkusaaren kasvihuoneilta. Siellä kasvaa tiettävästi Oulun ainoa kiinankuusi (Picea asperata). Sen kävyt ovat kauniita, suuria ja kämmeneentuntuvan kovia. - Kaikki kolme kuvaa on otettu lauantaina 17.3.2007 kun kävin Kollaja-mielenosoituksen jälkeen pikku kävelyllä. Komeaa maaliskuuta, varhaista kevättä"

Kaikkien näiden kävyistä on kuvat 2005 Hupisaarten kevät -sivustolla!



The biggest photo is from Linnansaari: the ruins of the OULU Castle. There is a café too, in summertime. The trees are Colorado Spruces (Silver Spruces). Just opposite grows a group of Black Spruces (left). The third picture is from Hupisaaret, where grows the only example of Dragon Spruce in Oulu. The scientific names are in the title! And the pictures of the cones you will find here.

Banksinmänty - Pinus banksiana with Photoshop filters

Yksityiskohtia Kasvitieteellisessä puutarhassa riittää kuvattavaksi kesät talvet. Tässä kuvassa on banksinmännyn (Pinus banksiana) käpy. Tämä on pohjois-amerikalainen mänty, jota kasvaa havumetsäalueella niin USA:ssa kuin Kanadassa. Puutarhamme mänty on nuori, mutta siinäkin on banksinmännylle tyypilliset mutkaiset oksat ja käkkyräinen ulkoasu. Myös kävyt ovat vinoja, ja käpysuomut mutkareunaisia kuten kuvasta näkyy. Mutkikas mänty, siis.

Tätä valokuvaa on käsitelty varoen eräällä Photoshopin ns. suotimista (filter). Yleensä niillä saadaan aikaan tyyliteltyjä, "taiteellisia" kuvia. Esimerkiksi piirroksellisia tai maalauksellisia. Mielestäni muutamia niistä voi käyttää myös kasvista otetun valokuvan "paranteluun". Niiden avulla voi korostaa paikallista kontrastia. Niinhän toimii myös tavallinen kuvan terävöitys - se vahvistaa kuvan yksityiskohtien "reunoja" pikselitasolla. Kyse on siis vaikutuksen voimakkuudesta.

Tässä kuvassa on käytetty suotimena "filmin rakeisuutta" (grain). Toinen mahdollinen olisi esimerkiksi "porrasta reunat" (poster edges). Ai niin, ja nykyään terävöitän kuvani lähes aina myös toisella filtterillä, nimeltään "ylipäästö" (high pass). Tavallisesti käytettyä terävöitys - epäterävä maski (unsharp mask) käytän vain epätavallisilla asetuksilla, jotka eivät oikeastaan terävöitä, vaan poistavat joistakin kuvista hennon hunnun. Nämä arvot tunnetaan temppuna nimeltä "knoll" Photoshopin kehittäjän mukaan.

Miksi kasvikuvissa sitten pitäisi käyttää suotimia? Ehkä niillä voi joskus parannella hiukan alkuperäisen kuvan puutteita tai vaikeasti korjattavia virheitä. Ehkäpä ne silloin ovat jonkinlaista puuteria. Mutta silloin pitää olla kyseessä muuten tärkeä kuva... Yleensä ottaen suotimilla voi parantaa kontrastia, eli saada kuvasta tietyt yksityiskohdat paremmin esille. Niillä voi tyylitellä. Usein sanotaan että piirros kasvista on havainnollisempi kuin valokuva. Näillä suotimilla kuvaa voi viedä piirroksen suuntaan ja korostaa, ottaa esille, tiettyjä yksityiskohtia - niin kuin piirtäjä tekisi. Tässä käpykuvassa suodin yksinkertaisesti nostaa käpyä esiin taustasta, johon se muuten uppoaisi. Jämäköittää käpyä. Ja käpysuomujen yksityiskohtia.

Suodin ei siis lisää kuvaan mitään, sen avulla voi tyylitellä sitä mitä kuvassa jo on, ja korostaa niitä yksityiskohtia, joita haluaa. Maskeilla vaikutusta voi suunnata tiettyihin kuvan osiin, ja vaikutusten voimakkuutta voi säätää sekä suotimen omilla säätötyökaluilla että käyttämällä hyväksi tasoja ja niiden läpinäkyvyyttä. Suotimia voi käyttää hyvin huomaamattomastikin.

Monet luomukuvaajana itseään pitävät kauhistuvat tätä. Olkoon niin, minä ilmoitan kun käytän näitä (paitsi unsharp mask- ja high pass - filttereitä joita käytän säännöllisesti!).

Kuva 14.3.2007 Kasvitieteellisessä puutarhassa, käsittelyt samana iltana.


This is a picture about Jack Pine (Pinus banksiana) in the Botanical Gardens. It is a North-American species, grows only as cultivated in Finland. I have used with this picture Photoshop-filters, because I wanted to emphasize some details. The filters I used are: unsharp mask, high pass, film grain. Through masks and layers you can control the stength of the filter. Final result is a little bit like a drawing. Some people think that drawings (about plants) are more illustrative than photos - so maybe this picture is something between a photo and a drawing.

Kevättä nopein askelin

On ollut monta harvinaisen lämmintä ja märkää päivää. Kuvassa on Hupisaarten Ainolan puiston päärakennus (Pohjois-Pohjanmaan museo) sumuisena maaliskuun päivänä (13.3.). Tunnelma sopii rakennukseen: sumu loiventaa, pehmentää ... tämä Oiva Kallion suunnittelema 1930-luvun alun rakennus ei ole suosikkejani, mutta kuuluu myös minun Ouluuni. Rakennuksen edustalla kasvaa kolme komeaa lehmusta. Niiden tyveltä voi löytää kesäkuun alussa harvinaista harsulemmikkiä, mahdollisesti ainoalla kasvupaikallaan Oulussa.

Alla vasemmalla samassa tunnelmassa kuvatut Plaatansaaren riippapoppelit Kallisenvirran yllä. Oikealla on Paratiisisaaren tammen (Quercus robur) profiili. Lehdettömänä puista saa usein paremman kuvan.

Hupisaarikuvia 8.3. - Photos from Hupisaaret-Park

Rhododendronin eli alppiruusun auenneet siemenkodat ovat koristeellista katsottavaa. Kasveissa on näet paljon muutakin kaunista kuin kukat. Milloin lienevät auenneet, syksyllä ehkä, mutta raidan pajunkissat kuuluvat jo kevääseen. Aivan vastaavia kissoja olin kuvannut jo 26.2. vuonna 2005 kun pidin netissä päiväkirjaa kevään tulosta Hupisaarille. Kuvat ovat ihan samasta puustakin, Lasaretinväylän rannalta.

Lasaretinväylällä taidemuseon kohdalla oli myös lisää saukon jälkiä. En malta olla näyttämättä saukon lumitunnelia - mäenlaskua en vielä ole jäljistä kekannut, mutta kertokoon tunneli sitten saukon "leikillisyydestä". Leikkivän eläimen maine sillä on, enkä käy tässä tätä käsitystä biologisoimaan.













An Otter again, near the Art Museum! It had made a little tunnel into snow. - The big decorative picture is about rhododendron's capsules in winter. - And spring is coming - you see the willow's buds! This willow is quite common Goat Willow (Salix caprea). Pictures 8.3.2007.

Saukko Hupisaarilla! - Otter in the Citypark

Kävin tiistaina iltapäivällä Hupisaarilla. Lehdissä oli kerrottu, että Hupisaarilla on nähty saukon jälkiä. - Ja eivätkös ne ole tässä kuvassa, Kiikkusaaren ankkalammella. Kiertelin muitakin väyliä mutta ainakaan näin tuoreita en muita nähnyt. Pehmeässä lumessa matalajalkaisen saukon vatsa on viistänyt lunta ja paikalle on tullut ura. Saukko on liikkunut tapansa mukaan laukkaamalla, parihyppelyä. Se taas näkyy alapuolen toisesta kuvasta paremmin, kovemmalla alustalla. Jäljet ovat kuin kärpällä, paljon suuremmat vain.

Saukko oli myös tonkinut kivenkolot ja jäätelien aluset etsiskellen vapaata vettä. Parin metrin matkan se oli mutkitellut jään alla kivikasassa. Pehmeässä lumessa jälkijono taisi olla melkein 20 cm leveä, tuskin siis selvästi pienempi minkki. - Pari vuotta sitten arvelen myös nähneeni saukon jäljet Hupisaarilla, mutta asia jäi vähän epävarmaksi. Korjatkaa jos nyt olen väärässä!

Lopuksi: Kävelin Hupisaarilta keskustaan ja mielestäni näin Kaupungintalon kohdalla Plaanaojassa myös - saukon jäljet. Rupesi jo epäilyttämään itseänikin. Jälkiä oli runsaasti, sulasta sulaan, ja otin myös niistä kuvia. Kukahan vahvistaisi - hiukan etäältä otettuja kuvia on! Mutta kaikki kuvat tässä ovat Hupisaarilta samasta jälkijonosta.

Kuvia voi klikata suuremmaksi.














Otter (Lutra lutra) has been in the park Hupisaaret! It is trying to find free water.

Persikanpunaa kasvihuoneissa - Prunus persica flowering

Persikka (Prunus persica) ja nektariini (Prunus persica var. nucipersica) ovat lähisukulaisia, tai oikeastaan ihan lähisukulaisia, samaa lajia. Pieniä eroja vaaleanpunaisista kukista löytyy, ainakin näin Kasvitieteellisen puutarhan vierekkäin kasvavista pikku puista. Nektariini aloitti kukintansa hiukan aikaisemmin, persikka on vieläkin hiukan nupullaan. Kukinta-aika on siis maaliskuun alussa, kun Oulussa on muuten vielä täysi talvi.

Peach (Prunus persica) and nectarine (Prunus persica var. nucipersica) are coming into flower in the beginning of March. Photos are taken in the greenhouses of the Botanical garden (OULU) 5.3.2007.

Tunturi- ja alppimaisemaa - Shadows in the Alps

Kasvitieteellisessä on monia maisemia, tässä talviset Fennoskandian tunturit taustanaan Alpit. Taustana on siperiansembrojen ryhmä, kukkuloilla rusakon jäljet. Talvella tämä on eläinten ja varjojen valtakuntaa.

Blue shadows, hare's spoor, alpine stone pines (Pinus cembra ssp. sibirica) - this is the Fennoscandinavia and the Alps of the Botanical Garden!