Kasvitieteellisen puutarhan ensimmäinen valkoisiin pukeutuva paju on härmäpaju (Salix daphnoides). Se on aika kookas paju, jopa pieni puu, ja sen pajunkissat ovat suuria ja tuuheita. Se ei ole luonnossa kasvavia pajujamme, mutta sitä on viljelty muuallakin Oulussa, niukasti tosin. Vanhoja pensaita - pieniä puita löytää viljelyjäänteinä mm. Laanilasta, Nuottasaaresta ja Nokelan liikenneympyrän vierestä. Härmäpajua on kahta alalajia, joista toista kutsutaan huurrepajuksi (subsp. acutifolia). Ilmeisesti kumpaakin voi löytää Oulusta. Härmäpaju kukkii aikaisin, ja sen kukinnoilta tulee löytämään kärpäsiä ja esimerkiksi ensimmäisiä nokkosperhosia ja kimalaisia.
Osa kasveista valmistautuu jo kukkimaan, osa ei ole vielä edes siementänyt. Siperiankärhö (Clematis alpina subsp. sibirica) säästelee hienoja höyhenmäisiä siemenhahtuviaan näköjään pitkälle kevääseen. Kyseessä on itäinen laji, joten se on sopeutunut pitkiin talviin. Suomessa sillä on kolme luonnonkasvupaikkaa aivan eri puolilla maata. Viljelyssä sitä on melko yleisesti.
4 comments:
Jyväsjärven (Jyväskylässä) ympäri menevän kevyenliikenteenväylän (=rantaraitti) varrelta löytyy Härmäpajua ja noin 20 muuta pajulajiketta. Kuuluu kaupungin kasvikokoelmiin. Kasvupaikka meluvallissa ei vain ole kovin hääppöinen.
Upeita kasvikuvia sinulla näissä blogeissasi.
Kiva, kiitos - pajukokoelma olisi kyllä kiinnostava, täytyy muistaa jos pääsen ajan kanssa Jyväskylään.
Hei
upeita kuvia! Mistä tuota siperiankärhöä löytää, ottaisin mielellään itsekin kuvia...
Hei, siperiankärhöä on siis luonnossa vain 3 paikassa Suomessa. Puutarhoissa on monia muitakin kärhöjä, Oulussa Kasvitieteellisessä puutarhassa siperiankärhöä kasvaa ainakin parissa paikassa, esimerkiksi lampien puusillan lähistöllä lehto-osastossa. Siellä sitä kiemurtelee ihan muutaman tavallisen kuusen oksilla.
Post a Comment