Kävin varhain sunnuntaiaamunakasvitieteellisellä kuvailemassa. Oli tyyntä ja kirkasta, aurinkoista. Reissulle oli kuvaussuunnitelma - tarkoitus oli kuvata laajakulmalla, käyttää vanhaa kunnon hernepussijalustaa, sommitella pääkohde etualalle ja liittää se maisemaan. Päätin kuvata lapinvuokkoa (Dryas octopetala) ja ruusujuurta (Rhodiola rosea), siis kahta Lapin kasvia.
Kukin kuva otettiin kolmella eri valotuksella (3 x 2EV haarukointi, f/20) ja kuvat yhdistettiin tietokoneella ns HDR-kuvaksi. Tällä kertaa en pyrkinyt ensi sijassa luonnollisuuteen tai totuttuun tapaan tehdä kasvikuvia. Päätin yrittää ns. "local tonemapping" -tehosteita. Tälle tonemapping -sanalle en tiedä oikeaa suomalaista termiä. Sitä voisi kutsua vaikka säväytykseksi tai tehostukseksi.
Tämä säväytys mahdollistaa muutamia tehokkaita kuvatehosteita. Kuvista voi tehdä hyvin sävykylläisiä, runsassävyisiä. Kuvan varjokohtien yksityiskohdat paljastuvat ja jyrkän valon aiheuttamat mustat varjot voi aukaista. Kuvan mikrorakenteet nousevat esiin, kuviin tulee voimakas materiaalin tuntu. Näitä voi tietysti säätää haluamallaan voimalla... Mutta hyvää kuvaa ei tietenkään tee tekniikka. Sitä pitäisi suitsia... Parhaiten tunsin onnistuvani yläpuolella olevassa vuokkokuvassa.
Lapinvuokko on ravinteisten, kalkkipitoisten tunturikankaiden valta- ja jopa tyyppikasvi. Ruusujuuri on kosteiden tuntipurojen sorareunojen kasvi. Sen juuri tuoksuu ruusulta. Ruusujuuresta on Oulun yliopistossakin tutkimuskasvatuksia. Ruusujuurella on monenlaisia farmokologisia vaikutuksia, joita tutkitaan innokkaasti.
Alapuolella auringon valo osuu ruusujuuriin, mutta muu metsä on puiden varjostamaa. Varjon kasvit kuitenkin erottuvat, samoin taustamaiseman kirkkauden vaihtelut. Kuva ei ole puhkipalanut eivätkä varjot tukossa. Yhdellä kuvalla tällainen "dynaaminen alue" ei olisi tavoitettavissa. (Kokeilin myös toisella kameralla haarukoimalla 3 x 0,7 välein. Kaikissa oli taustamaisema ylivalottunut.)
Yllä on kuva ruusujuurikasvustosta "kukkuloilla" eli tunturikasvillisuutta matkivassa ympäristössä. Alla on ruusujuurimätäs "systeemissä" eli kasviheimoja ja -sukuja esittelevässä puutarhan osassa. Mätäs on suorassa auringonvalossa.
"Tonemapping" vaatii harjoittelua. Huomaan itsessänikin jatkuvasti vastustusta, kun valokuva alkaa näyttää totuttua sävykkäämmältä tai varjot oudon valoisilta. - Näiden kuvien arvioiminen voi olla vaikeaa myös, jos oma näyttö on liian tumma tai kirkas. Pimeäksi päästetyllä, säätämättömällä näytöllä varjot voivat edelleen olla täysiä varjoja...
1 comment:
Hei, mitä HDR-ohjelmaa käytät? Itse olen vasta alkanut perehtyä easyHDR-ohjelman käyttöön, ja olen havainnut sen hämmästyttävän monipuoliseksi ja toimivaksi näissä suurten valaistuserojen kuvien käsittelyssä. Siinä on erinomainen kuvien kohdistustoiminto, jolla saa tuulen aiheuttamat pienet kasvien heilunnat ja niistä syntyvät haamuilut kuriin. Kuvista saa lisäksi varsin luonnollisen näköisiä, eikä haloja näy niin kuin monissa muissa HDR-ohjelmilla tehdyissä kuvissa.
Post a Comment