Tässä jatkuvat HDR-kokeilut. Yläkuvassa on Rauhala ja puistolehmus toissa sunnuntaina keskipäivän aikaan, kamerasta tulleena tulkintana. Siinä ei ole mitään omia säätöjä, vain insinöörien suunnittelemat säädöt, gammat sun muut. Kuva oli kyllä ns. RAW-kuva, josta jpg on tuotettu Lightroomin oletusasetuksilla.
Alakuva on tehty kolmesta eri valotuksesta, joista ns. 0-valotus on siis yllä. Tämän lisäksi kuva yli- ja alivalotettiin (+2 EV, -2EV). Niistä tehtiin ns. 32 bittinen hdr tiedosto (open exr -tiedostomuoto) ja siitä tehtiin apuohjelmalla (Photomatix Pro)16-bittinen tif. Tämä on jo voimakkaasti tulkintaa - lopputulos rippuu siitä, mitä haluaa. Halusin nyt melko yläsäväyisen, kirkkaan kuvan, jossa on elävä taivas ja lehmuksenkin tumma runko yksityiskohtineen näkyvissä. HDR-kuvan voima (High Dynamic Range) näkyy tummien ja vaaleiden alueiden sävykkyytenä. Pyrin kuitenkin realistisuuteen, en näkyvään hdr-tyyliin tai dramatiikkaan. - Ohjelmasta kuva tallennettiin ensin 16-bittisenä tiffinä, sitten muunnettiin 8 bittiseksi jpg:ksi. Ero ensimmäiseen ei tällaisessa kuvassa ole kovin suuri.
Alin kuva on näihin verrattuna itselleni uusi kokeilu. Se on tehty Photoshopissa ja muokattu suoraan HDR-muodossa eli 32-bittisenä. Tavoitteena oli tehdä päiväkuvasta yökuva! HDR kun sisältää kaikki sävyt... Kuva tehtiin nopeasti neljällä tasolla: päällimmäisenä on tummansininen väritaso (solid color) multiply-sekoituksena, alla värin kylläisyystaso (saturation) ja valotustaso (exposure). Alimmaisena (background) itse kuva 32-bittisenä. Kuva synnytettiin vain valotusta ja värikylläisyyttä säätämällä! Apuna käytettiin myös maskeja. - Tästä ensin tallennetulle 32-bittiselle psd-kuvalle tuli muuten kokoa 130 megaa. Siitä tehtiin suoraan muunnokset 16 ja 8 bitin syvyyteen.
Muokkausohjeet eli malli on suoraan oppikirjasta, Christian Blochin mainiosta The HDRI Handbook -teoksesta (s. 212-218). Teos ilmestyi viime vuonna.
Ehkä tästä saa jotain esimakua siitä, mihin nykyaikainen digipimiö pystyy!
2 comments:
"Herran pieksut sentään ja koiran nappikengät" päälle!
Nyt kyllä sekin toinen aivosolu aktivoitui ja halu heräsi oppia opettelemaan tämäkin.
Olen menossa elämäni ensimmäiselle valokuvaus kurssille maaliskuun lopussa, kunhan ensin lapsenlapset hiihdätän lomillansa.
http://www.lkro.fi/kurssit%20ja%20tyopajat/kuvankasittely.htm
Mielenkiintoista nähdä, opinko mitään. Toivottavasti antaa valmiuksia ruveta opettelemaan :)
Hyvää ystävänpäivä viikonloppua sinulle!
No hei, eihän sitä tietokoneellakaan ole kuin ne kaksi solua, yksi ja nolla! Opiskelu on mukavaa, näin vanhoillakin päivillä. Ja valokuvaus pukkaa koko ajan jotakin uutta...
Ystävänpäivää ja hyviä kurssipäiviä!
Post a Comment