Sunday, April 13, 2008

Möljän nokalla



Vanhan Toppilan möljän paikalla on nyt aallonmurtaja. Kuva on sen nokalta lauantai-iltapäivänä (12.4.2008). Kun muu kaupunki hiljentyi jääkiekko-oteluun, sain täällä seurustella joutsenten ja pulmusten kanssa. Kaikessa rauhassa, kerrankin oli myös aikaa sommitella.

Oli tyyntä ja täysin pilvistä, paitsi kaukana aavalla, valkoisella merellä. Sieltä loisti autereen läpi voimakasta valoa. Kontrasti ihmisten maailmaan oli suuri ja selvä. Yllä on yksi reissun kuvista, toistaiseksi nimeltään Kaksi maailmaa.

Luontokuva ei kai yleensä saa olla symbolinen. Aallonmurtajan nokan veistos on sitä. En tiedä nimeä, en ideaa, minulle se tuo mieleen myös sekstantin. Liekö edes veistos, siinä mielessä että sillä olisi tekijänä taiteilija? Varoitusmerkki - joutsenille?




Aallonmurtaja on osa Painolastipuistoa. En tiedä onko se puiston virallinen nimi, mutta sellaista olin siihen itsekin suunnittelemassa. Luultavasti se on vieläkin kesken. Aallonmurtajan juurelle on kuitenkin istutettu rantavehnää, natoja, katajia ja tyrnejä. Näissä istutuksissa ja Toppilansalmen törmillä pyöri pulmusparvi noukkien maasta ja kivien koloista siemeniä. Painolastipuisto olisi varmaan niillekin mieleen. - Lentokuvia yllä ja alla.

Oli hyvä lintupäivä, täysin tyyntä, pari astetta plussaa. Salmen reunalla oli heinäsorsia, muutama hanhi, kaksi paria joutsenia, kolme töyhtöhyyppää. Pilvistä kailotti kurkiparvi, ja vielä kauempaa kaakatti kalalokki.

2 comments:

LeenaM said...

Hieno posti jälleen! Tuttua seutua Toppilakin, vaikka Piispanletossa ja Rajahaudassa lapsuuden kesäpäiviä vietinkin, entisen mummolan mailla :).
Kuvat ovat kuin tarinoita ja tekstisi täydentää niitä.
Nuo pulmuskuvat ovat hämmentäviä, varsinkin viimeinen, kun näyttävät olevan paljon pitempi siipisiä lintuja, vaikea kuvitella pieniksi pulmusiksi. Tarkkoja lentokuvia olet onnistunut saamaan.
Mukavaa kuvaus viikkoa sinulle!
( Espoossa tuomen nuput olivat jo isoja, täällä Joensuussa ei vielä silmut viherrä .)

Lassi said...

Hei, kuvasin kyllä uutta Toppilaakin mutta teki niin mieli panna nyt esiin pulmusia. En oikein osaa selittää mistä jälkimmäisen kuvan pitkäsiipisyysilmiö syntyy. Tai ehkä se johtuu telestä, käytössä oli 300 mm tele, joka puristaa syvyyssuunnassa kuvaa kasaan ja poispäin lentävät linnut sitten ehkä "lyhentyvät". Tai ylipäänsä näyttävät lyhyiltä perästä päin katsottuna. Joka tapauksessa kuvassa on vauhtia... Mutta nyt sataa räntää, pian toista vuorokautta, ja lunta on kohta kiitettävän runsaasti. En ole vielä tuomea silmuihin katsonut!