Wednesday, April 23, 2008

Möljän nokalta

Poppelijuttujen keskelle on laitettava vähän muutakin. Nämä kuvat ovat entiseltä Toppilansaaren möljältä, joka sai nykyasunsa asuntomessujen aikaan muutama vuosi sitten. Aiemmin esitetyt joutse- ja pulmuskuvat olivat myös täältä.



Meren rannalla on aina jotenkin haikeaa. Sitä tunnetta tukee tämä nykyinenkin ympäristörakentaminen! On avaraa, puolityhjää, ajateltavaa.

---

Kuvan maisemassa oli myös ennen asuntomessuja kenttä ja usein täytemaakasoja. Kentällä kasvoi useiden aarien valkomesikkäkasvusto. Valkomesikkä tuli tänne jo purjelaivakaudella. Se on siis painolastikasvi. Valkomesikkää on Toppilassa ollut pitkälti toistasataa vuotta ellei kauemminkin.

Juuri tähän on ajateltu painolastipuistoa, mutta minun tietääkseni sen konkreettinen suunnittelu ei ole edennyt. Ympäristötaideteoksen lähelle on siirretty joku mesikkä, ketoneilikka ja muistaakseni valkopeippi. Täytyy kesällä tarkistaa. Kentälle sopisi erinomaisesti myös hietapitkäpalko, mikäli maa on riittävän karua.

Toppilan möljä on ollut minun mielestäni Oulun merellisin paikka. Sinne pyöräiltiin tai ajeltiin yksin ja kaksin katselemaan merta. Möljän nokalla näkyi nytkin kävijöitä vähän kuin vanhaan malliin. Moni tuli nyt sauvoin.

Messuille syntynyt taideteos, Soffa, on idealtaan mainio. Yläkuvasta ei näy, mutta se on sohvan mallinen ; siinä sopisi istumaan isommallakin joukolla. Ideana oululaisten olohuone siis. Katteltais yhessä merelle.

"Soffa" on taiteilija Pirjo Valisen työ. Pirjo Valinen on teatterin pukusuunnittelija; hän sai 2006 näyttämötaiteen valtionpalkinnon.




Nämä rakennukset ovat lähimpänä merta. En ole erityisen ihastunut alueen arkkitehtuuriin, mutta näistä istutuksista olen pitänyt. Rantavehnää on runsaasti, ja se säilyy hienona läpi talven. Joukkoon on laitettu tavallisen katajan tiiviskasvuista viljelylajiketta. Paikoin on vähän tyrniä. Joissakin istutuksissa on natoja ja kastikoita, heiniä nekin siis. Hiekalle ja kiville rakennetut istutukset ovat tyylikkäitä ja vaikka ne sopivat alkuperäiseen luontoon, ne eivät mitenkään riitele rakennuksien kanssa. Hienoa ympäristörakentamista!


2 comments:

LeenaM said...

Kyllä täytyy tehdä katselumatka Ouluun ja käydä entiset tutut, nyt tuntemattomiksi muuttuneet paikat tarkistamassa.
Tämäkin kuviesi alue esimerkiksi.
Sen suolamännyn ikää en tiedä, on varmaan joskus kairattu, mutta mieheni arvioi 300 ja ylikin vuotta.

Nyt lähdemme kuvausmatkalle Mustalle merelle, sääennustus lupaa 9 - 12 astetta, sadetta ja tuulta kolmeksi ensimmäiseksi päiväksi, joten menemme Suomen lämpöistä viikonloppua pakoon :)

Mukavia kevätpäiviä sinulle!

Lassi said...

Kiitos viestistä ja hyvää matkaa... Kuulostaa hienolta!